Facebook

Perussuomalaiset

Seppo nro: 163

Vaalimainos

Nuiva rakennemuutos

25.10.2013

seppo-kanerva.pngKovalla kohinalla saatettu ja odotettu Suomen rakennemuutos ei sisältänyt juurikaan rakenteellisia muutoksia, jollei sellaiseksi katsota verotuksen ja lapsiperheiden vaikeuksien lisäämistä. Käsittelemättä jäivät yritystuet, väylämaksut, kaivosvaltaukset, rikkidirektiivin kompensaatio, ulkomaalaisten verovienti ja monet muut maamme talouden kehittämiseen vaikuttavat asiat. Innovaationa olisi voinut ajatella junarataa ja kaasuputkea Kolarista Kirkniemeen EU – rahoituksella. Olisihan se ollut varokeino epävakaalle Venäjän kaasupolitiikalle ja kauppatie Jäämerelle sekä työtä lappilaisille. Käsittelemättä jäi myös kummallinen koulutuksellinen ilmaispalvelu maailman eri kansalaisille ja täysin kontrollitta jaettu kehitysapu.

Ylisuuri infrastruktuuri ja sen lieveilmiöt
Suomessa on ylisuuri infrastruktuuri. Tänne mahtuisi ihmisiä pari miljoonaa lisää. Hyvä esimerkki on Helsinki – maailman pienin kaupunki, jossa on metro. Myös satamiemme kapasiteetti on moninkertainen tarpeisiimme verrattuna. Olisi luullut, että asiaan saataisiin jonkinlaista valtakunnallista järjestelmällisyyttä. Nyt kunnat rakentavat todellisista tarpeista välittämättä ja valtio tukee tarpeettomia hankkeita verovaroin.

Ylisuuren jäänmurtajalaivaston seurauksena synnytetty väylämaksujärjestelmä jäytää kaikkia, etenkin risteilyliikennettä, jonka käynnit Helsingissä maksaisivat väylämaksujen osalta yli 40 000 euroa laivan kertakäynniltä. Eipä ihme, että risteilyalukset menevät ilmaiseen Tallinnaan ja vievät sinne tuloja vuosittain lähes miljardi euroa. Helsinkiin uskaltautuvat risteilijät tuovat kaupunkiin vain noin 300 miljoonaa euroa. Sama väylämaksu jäytää teollisuustuotteidemme vientiä ja tavaratuontia ulkomailta. On selvää, että metalli- ja metsäteollisuutemme ei pärjää kansainvälisessä kilpailussa tällaisilla erikoisrasitteilla. Kun tähän vielä lisätään tulossa oleva rikkidirektiivin vaikutus, on kansainvälinen merikuljetusliikenteemme lähes täysin tukehtuva.

Matkustajalaivaliikenne sentään säilynee erikoisjärjestelyin, sillä ne laivat maksavat väylämaksuja vain 30 kertaa vuodessa ja käytännössä loppuvuoden 11 kuukautta ovat ilmaisia. Erityisesti tästä syystä ihmetyttää kansainvälisten risteilylaivojen saama kylmä kohtelu.

Vastikkeettomat lahjoitukset ja katoavat verorahat
Tuntuu käsittämättömältä, että meillä ei ole vastikekorvauksia, vaan kaivosvaltauksia voi tehdä kuka tahansa. Louhittu malmikin on sen kaivajalle ilmaista. Sana ”kaivosvero” on tarkoitushakuinen. Oikea nimi olisi ”luonnonvarakorvaus”, jonka mm. Norja perii öljystään.

Suomesta lienee nykyisellään jo vallattu Tanskan kokoinen alue. Luulisi tämän jotenkin kiinnostavan hallitustamme.

Entä sitten ilmaiskoulutus? Suomessa on tuhansia kiinalaisia ja muita ulkomaalaisia opiskelijoita erityisesti keskiasteella. He opiskelevat ilmaiseksi ja häipyvät sitten maastamme valmistuttuaan. Sama ilmaisongelma on yliopisto-opiskelussa. EU ja ETA- maiden ulkopuolisilta kansalaisilta tulisikin periä lukukausimaksu. Suomi yrittää myös myydä maamme koulutusjärjestelmää. Kuka sitä ostaisi, jos tietää, että sen saa Helsingissä ilmaiseksi.

Samaan vastikkeettomien lahjojen sarjaan voidaan lukea lähes täysin kontrollitta kehitysmaihin jaetut kehitysapurahat. Asiaa perustellaan sillä, että ”postreview” eli tarkastetaan jälkikäteen, minne sahat ovat menneet. Mutta mitä teet kun huomaat että ne väärinkäytettiin?

Ei tunnu mielekkäältä, että Kongon budjettiin tyrkätään kontrollitta rahaa, mutta kun itäsuomalainen yritys tarvitsee rahaa toimintaansa ja työllistääkseen, niin välissä on koko valtionhallinnon byrokratia ja yksityiset yrityskonsultit ja rahaa ei juurikaan sitten enää riitä jaettavaksi tälle yritykselle.

Tämän otsikon alle sopivat jossain mielessä ulkomaalaisten täällä työskentelevien verovienti kotimaihinsa. Jos suunnitteilla olevan helsinkiläisten verorahoilla rakennettavan 200 miljoonaa euroa maksavan Kruunuvuoren silta tehdään, virolaiset rakentajat vievät nämäkin rahat mennessä Viroon ollaan taas veroäyriä korottamassa. Tällekin asialle olisi ollut jotain tehtävissä tässä rakenneuudistuksessa.

Yritystukien viidakko
Ne eivät kohdennu niitä tarvitseville yrityksille. Runsas yritystuki on muodostanut markkinoiden ja yritysten väliin mittavan määrän yksityisiä ja julkisia toimijoita, jotka käyttävät tämän yritystuen. Valitettavasti valtio on tässä pahin suunnannäyttäjä. Valtiolla on runsas määrä rinnakkaisia ja päällekkäisiä toimijoita, joiden toimintaa ja päällekkäisyyttä olisi tullut tarkastella kriittisesti Tällaisia toimijoita ovat mm VTT, TEKES, FINVERA, FINPRO ja ministeriö itse Tämän lisäksi kaikki TE – keskukset jakavat erilaisia konsulttipalkkioita, jotka eivät yleensä johda mihinkään.

Kun lisäksi kaikilla näillä järjestelmillä on omat aluetoimistonsa saadaan rahaa kyllä menemään. Näin yritystuilla maksetaan tuhansien yksityisten konsulttien ja virkamiesten palkkoja ja palkkioita osta yritykset eivät hyödy juuri laisinkaan. Asialla on valtava merkitys, sillä valtion veronmaksajilta keräämiä varoja sijoitetaan tähän toimintaan lähes 2 miljardia euroa – ja lähes tarpeettomasti. Paras yritystuki olisi kohdentaa raha suoraan yritykselle erilaisten kalliiden kontrollien ja puolijulkisten toimitsijoiden sijaan.

Vaikka suomalaiset kehuvat, että meillä on maailman paras innovaatiojärjestelmä, niin muutama vuosi sitten eräs korkea EU- virkamies totesi, ”että kyllä Suomi käyttää tilastojen mukaan paljon rahaa yritysten ja innovaatioiden tukemiseen, mutta jostain syystä se ei näy Suomen bruttokansantuotteen kasvuna eikä suomalaisten elintason nousuna suhteessa tehtyihin panoksiin”

Sielläkin on huomattu rahojemme häipyvän konsulttien ja virkamiesten palkkioihin ja organisaatiomme päällekkäisyyksiin. Eduskunnan johdossa oleva SITRA on luku sinänsä kontrolloimattomasta tai sijoituksiin huonosti harkitusta varojen käytöstä.

Budjetointi sinänsä on ongelma. Jos jonain vuonna et tarvitse tai et käytä määrärahaasi, et saa sitä seuraavana vuonna. Valitettavasti osa näistä tuista menee vuodesta toiseen samoille suurille yrityksille, tarvitsivatpa ne sitä eli ei. . Hyvänä esimerkkinä NOKIA, joka v. 2000–2011 sai yhteensä 124 miljoonaa markkaa yritystukia, aikana jolloin se teki kymmeniä miljardeja voittoa!

Entä puolustusrakenne?
Entisenä ammattisotilaana ihmettelen leväperäisyyttä maamme puolustukseen liittyvissä asioissa.Jos pääministeri olisi kysynyt puolustusministeriltämme miten käy jos meitä uhkaa pikkukriisin sijaan tosi uhka. Silloin asiansa tunteva puolustusministeri olisi ollut pakotettu vastaamaan, että heikkouksia ja ongelmia saattaa olla Tentin jatkuessa olisi puolustusministeri ollut pakotettu myöntämään, että kriisitilanteessa emme pärjää yksin. Seuraava kysymys olisikin ollut, että entä sitten? Kenen kanssa me liittoudumme? Oikea vastaus olisi tuskin ollut, että Venäjä.

NATO:ssa ovat lähes kaikki Euroopan demokraattiset valtiot. NATO on siis demokraattisten valtioiden puolustusliitto, jossa jokainen maa on itsenäinen päätöksentekijä eri hankkeisiin.

Merkittävää saattaisi olla myös se, että NATO:ssa oleva Suomi koettaisiin turvalliseksi valtioksi kansainvälisen rahoituksen etsiessä turvallisia maita pitkäaikaisille sijoituksilleen.

Seppo Kanerva
Ye-kommodori
Helsingin kaupunginvaltuutettu (PS)
Helsingin sataman johtokunnan varapuheenjohtaja
Ex-kansanedustaja

25.10.2013Nuiva rakennemuutos
08.10.2013Kauppalehti - 8.10.2013
01.10.2013Seppo Kanerva, kokoomusmielinen perussuomalainen