Facebook

Perussuomalaiset

Seppo nro: 163

Vaalimainos

Laki- ja valtuustoaloitteet

Lakialoitteeni LA54/1997 taitetun indeksin poistamiseksi, sen historia ja hauta.

155 kansanedustajan turhaan allekirjoittama, hallituksen dementoima lakialoite.

Kun eläkejärjestelmämme luotiin 1960 luvun alussa, oli sitä tekemässä Suomen eläkejärjestelmän isä professori Teivo Pentikäinen. Eläkkeet seurasivat palkkaindeksiä. 1975 huomattiin, että eläkkeet ylittävät suurten indeksien vuoksi sen palkan, jota eläkkeelle jääneen seuraaja saa. Syntyi harha ylisuurista eläkkeistä, vaikka julkishallinnon palkkajäädytysten vuoksi kyseessä oli alisuuret palkat ja toisaalta korkealla vellova indeksi, johon kannatti työelämästä hypätä. Niinpä päätettiin puolittaa eläkkeen kertymäindeksi. Eläkkeeseen laskettiin puolet palkannoususta (0,5) ja puolet siitä elinkustannus-indeksistä (0,5), jota subventioilla on aina pidetty huonona, siis 1 %:n suuruisena. Näin eläkkeet alkoivat jäädä jälkeen palkkojen nousuun verrattuina. Kun palkat kohosivat 4-5 %:n luokkaa, niin eläkkeet kohosivat 2,5 %:n luokkaa. Se pari prosentin ero ei aluksi vaikuttanut suurelta, mutta aikojen saatossa menetetyt summat kasvoivat. Silti se oli eläkeläisten kannalta jotenkin siedettävä.

Sitten tultiin vuoteen 1995, jolloin valittu eduskunta päätti taas rokottaa eläkeläisiä indeksiheiken- nyksin. Siinä palkannousun painokerroin oli vain 0,2 ja huono indeksi 0,8. Sitä edelsi Ahon hallituksen täydellinen indeksin leikkaus v. 1992. Vuonna 1996 astui voimaan ns. laki taitetusta indeksistä. Tultuani varamiehenä kansanedustajaksi syksyllä 1996 ryhdyin ensityökseni poistamaan tehtyä virhettä - taitettua indeksiä. Sen olivat yksituumaisesti päättäneet kaikki puolueet paitsi Kepu, PerusS ja vasemmiston "änkyrät". Tässä työssä sain monen puoluelaiseni vihat päälleni.

En tiedä oliko valtakunnan rahatilanne heikko vai oliko toimenpide leikkausasiassa fiskaalinen, kerätä vain valtiolle rahaa. Se oli kuitenkin harha, sillä yksityisten eläkkeiden supistukset ropisivat työeläkeyhtiöiden kassaan. Julkishallinnon eläkeleikkaukset kylläkin menivät valtion kassaan, mutta kulutuskysynnän heikentyessä toimenpide taisi olla turha. Rahana se kuitenkin vaikutti, nimittäin jos eläkkeistä leikataan 1 euro kuukaudessa, on se12 euroa vuodessa ja 1,4 miljoonalta eläkeläiseltä leikattuna se on jo noin 17 miljoonaa euroa - ja vain yhden euron leikkauksella! Entä jos leikataan kuukaudessa 10 tai 100 euroa?

Lakiesitystä laatiessani opastajanani oli professori Teivo Pentikäinen. joka lakkaamatta todisti, että Suomen työeläkejärjestelmä kestää ilman mitään indeksileikkauksia. Ehkä Pentikäinen ajatteli myös kulutuskysynnän ylläpitoa kuten Saksa, jossa eläkkeet nousevat tasaisesti palkkojen mukana ilman indeksileikkauksia. Sainkin tosin pienellä vaivalla ja jopa muodollisella pakotuksella 155 kansanedustajaa allekirjoittamaan lakialoitteeni.

Pieni pakotus tarkoittaa sitä, että jos joku ei halunnut allekirjoittaa aloitetta, niin soitto sen paikkakunnan eläkejärjestölle, ja kohta kyseinen kansanedustaja oikein pyysi saada allekirjoittaa lakiesitykseni.

Kun pääministeri Lipponen ja valtiovarainministeri Niinistö havahtuivat 155 kansanedustajan allekirjoittamaan lakialoitteeni, jonka olisi pitänyt edetä ohituskaistalla, niin he jäädyttivät sen So-Te- valiokunnan pinkan pohjalle. Tiukan jäädytysohjeen saivat valiokunnan puheenjohtaja Virpa Puisto (SDP) ja varapuheenjohtaja Maija Perho (KOK). Lähellä eduskuntakauden päättymistä se kaivettiin esille, ja Niinistö totesi, että se on niin laaja kokonaisuus, että sitä ei enää ehditä käsitellä. Näin ollen eduskuntakauden päättyessä se raukesi.

Hyvällä äänisaaliilla nousin uudelleen eduskuntaan ja käynnistin saman asian. Silloin ryhmämme puheenjohtaja Ben Zyskowiz ilmoitti, että Seppo Kanervan eläkkeitä koskeviin lakialoitteisiin ei ole syytä panna nimeään. Kun yritin saada muiden puolueiden nimiä, moni sanoi, että ota ensin kokoomuksen nimet, mutta sen juuri tämä BZ oli tulpannut.

Lakialoitteeni LA54/1997 johdannossa todetaan: "Annettuaan eduskunnalle 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden eläkkeiden ns. taitettua indeksiä koskevan lakiehdotuksen lupasi hallitus seurata sitä, ilmeneekö lain johdosta epäkohtia." Esityksen lopussa todetaan, että "Indeksin korjaamisesta aiheutuu valtiolle lisämenoja niiden eläkkeiden osalta, jotka rahoitetaan valtion talousarvion kautta. Kuitenkin, kun muiden järjestelmien eläkkeetkin kohoavat, tästä valtiolle koituva verotulojen lisäys riittää peittämään menojen lisäyksen, joten nettovaikutuksena valtion talous ei ainakaan heikkene "

Lakialoitteellani pyrittiin palauttamaan ns puoliväli-indeksi, eli 50/50 indeksi, jossa eläkkeet nousevat 50% osuudella palkkojen mukaan, ja toisaalta eläkkeiden nousua jarrutetaan 50%:lla subventoidun elinkustannusindeksin perusteella. Hallitus siis lupasi seurata eläkekehitystä, mutta ei ole seurannut. Yleinen köyhyys ja ostovoiman puute rehottaa. Vaikka taitetun indeksin poisto olisi maksettu yksityisten eläkkeiden kohonneilla verotuloilla, ei asiaan ole saatu korjausta.


Lista Sepon muista lakialoitteista tästä