Facebook

Perussuomalaiset

Seppo nro: 163

Vaalimainos

Kolumnit ja kirjoitukset

Seppo Kanerva: Ajatuksia  syrjäytymisestä

SYRJÄYTYMINEN... saattaa alkaa jo varhain päiväkodissa tai peruskoulussa. Riittävä määrä valvovia aikuisia ja pienet ryhmäkoot helpottavat ongelmaa. Jos lapsella menee huonosti, niin joku ottaa syliin ja hellii tai kasvattaa ärhentelijää sanomalla ”Sinä et voi tehdä noin"                                                                                                                             

Lasten tulisi olla MAHDOLLISUUKSIEN TASA-ARVOSSA.  Heikompiosaisten tulisi voida olla samanlaisten harrastusten parissa ja varusteissa.  Tämä voi joskus olla ylivoimaista etenkin työttömille ja yksinhuoltajaperheille. Siksi eräät tulosiirrot kuten peruspäiväraha ja toimeentulotuki ovat tarpeen samoin kuin toiminta-avustukset erilaisille nuorisotoimintaa tukeville järjestöille.  ”Sydämen tulee olla heikomman puolella” kuten perussuomalaisten  Meri Vennamo  esittää vaalimainoksessaan.

Koulukiusaaminen saattaa olla ylempien luokkien ongelma, jota voi olla vaikea selvitellä.

Siinä kodin hyvä ja oikea henki sekä opettajien todellinen vastuunkanto saattaa helpottaa ongelmaa.

AIKUISET NUORET kohtaavat SYRJÄYTYMISONGELMAN koulutus- ja työpaikkojen puutteina.  Eräänä keinona ongelman ratkaisemiseksi saattaisi olla oppisopimusjärjestelmä, johon tutustuin ollessani töissä Hampurissa koulupoikana 1950-luvun lopulla. Tällainen ” Lehrjunge ” asui yleensä kotona, sai puolta palkkaa, josta hän ei maksanut veroa, eikä työnantaja työvoimamaksuja.  Se kesti yleensä kaksi vuotta. Tavallisesti lehrjunge pääsi sitten kisälliksi tai sai työpaikan siitä firmasta.  Tiedän lukuisia suomalaisia pienyrityksiä, jotka olisivat näillä ehdoin valmiit työllistämään nuoria, mutta meidän ikioma SAK sanoo EI tällaiselle palkka-alelle. Totta onkin, että jos valvonta puuttuu voisivat jotkut yritykset alkaa keinotella jatkuvilla kahden vuoden alennuskausilla.

Oppimishäiriöisille tällainen ”opi tekemällä”- ei lukutoukkana, voisi olla tie tulevaisuuteen.

NUORISOTAKUULAKI, joka tulee voimaan 1. 1. 2013 takaa ilman koulutusta oleville alle 25- vuotiaille ja alle 35- vuotaiille vastavalmistuneille 3 kuukauden kuluessa työ- tai koulutuspaikan. Valitettavasti LAKI ON VESITETTY ja tuhannet nuoret jäävät tästä osattomiksi, sillä aluepoliittisilla syillä koulutuspaikat ovat jossain periferiassa ja koulutettavat Uudellamaalla.  Mielenterveysongelmien vuoksi eläkkeelle joutui viime vuonna 1573 alle 30- vuotiasta ja masennuksen takia  työkyvyttömyys eläkkeelle joutui 513 nuorta.  Jos sitten selviää ilman masennuksia ja työpaikkakiusaamista, jota myös valitettavasti tapahtuu, niin ongelmat eivät lopu eläkepäätökseen.

SYRJÄYTTÄVÄ TAITETTU INDEKSI, jonka Paavo Lipposen johtama kokoomus-demarihallitus järjesteli eläkeläisten vahingoksi sortaa eläkeläisiä tulonjaossa. Tulossa olevat ”raippaverot” eivät paranna yhtään tätä ongelmaa- vaan tuovat lisätuskaa eläkeläisille. Kun eläkeikien tullessa voimaan 1960 luvulla eläkkeet nousivat samassa suhteessa kuin palkat, muutettiin järjestelmää vuonna 1975 ns. puoliväli-indeksiksi, jolla palkkojen eläkettä korottava osuus oli  50%.  Nyt Lipposen laki vuodelta 1995 antaa  eläkkeeseen vain 20% osuuden palkkojen nousuun verrattuna. Se merkitsee vuosittain noin 3% tappiota palkankorotuksiin verrattuna. Parina vuotena tosin on päästy tasatulokseen.  Niinpä jos ensi vuonna jäät jälkeen 3% lähtee laskentasi seuraavana vuonna 3% pienemmältä tasolta. Näin tappiosi on 6% Sitä seuraavana vuonna laskenta lähtee palkannousuihin verrattuna  6%pienentyneestä eläkkeestäsi ja edelleen 3% tappiovauhdilla ja menetyksesi on 9%. Viiden vuoden päästä on alkuperäinen eläkkeesi 15% alemmalla tasolla palkkoihin verrattuna. Tällä asialla on valtava merkitys eläkkeiden kumuloituessa yhä huonommiksi.  Hyvinvoivat  eläkeläiset voisivat  hoitaa omat asiansa ja levittää hyvinvointiaan lapsilleen. Nyt he voivat pahoin.

2.  
Pyydetään julkaisemaan.

Eläkeuudistukset heikentävät nuorten ja vanhojen eläkkeet.
Vuosien 1999-2003 hallitus ja eduskunta ryhtyivät uusimaan vuoden 1996 eläkelakejamme.  Professori Teivo Pentikäinen oli aikanaan luonut mainion ja maallemme sopivan eläkejestelmän jonka hän vakuutti kestävän kaikki tulevaisuuden myrskyt. Ensimmäinen myrsky tulikin, kun vuonna 1995 valittu eduskunta sääti lain eläkkeiden taitetusta indeksistä alkamaan vl996. Teivo Pentikäinen piti silloin voimassa ollutta puoliväli-indeksiä riittävänä kestämään suomalaisten vanhenemisen tulevaisuudessa aiheuttamat eläkejärjestelmän rasitteet, mutta eduskunta oli toista mieltä silloin.

Kun odotettavissa oli nyttemmin toteutunut eläkkeiden merkittävä ostoarvon väheneminen, ryhdyin syksyllä 1996 varapaikalta kansanedustajaksi tultuani keräämään Teivo Pentikäisen suosituksesta kansanedustajien nimiä lain palauttamiseksi puoliväli-indeksiksi jossa eläketulokertymään vaikuttaisi yleinen palkkojen nousu 50 %:lla ja elinkustannusindeksi toisella 50%:lla. Vaikka silloin 155 kansanedustajaa allekirjoitti lakialoitteeni vesitti hallituksen edustajat sen eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa panttaamalla esitystä vaalikauden loppuun, jolloin se raukesi. Vuonna 1996 voimaan astunutta taitettua indeksiä ei saatu muutetuksi. Tässä indeksissä eläkkeet kohoavat 20% osuudella palkkojen nousun perusteella ja loput 80% elinkustannus indeksin perusteella.

Nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneen ymmärrettiin ajautuvan taloudelliseen ahdinkoon jos hän elää kauan.  Siksi heidän kohdallaan painokertoimet muutettiin päinvastaisiksi siten, että heidän eläkkeensä seuraavat 80%:lla palkkojen kehitystä.  Muut eläkeläiset ovat sen sijaan hävinneet eläkkeissään tähän mennessä keskimäärin 2, 5 % vuosittain kahta poikkeuksellista vuotta lukuun ottamatta.  Toinen niistä on nyt ja toinen oli 8 vuotta sitten. Näin 60% eläkkeen ostoarvo on mainitusta lain voimaantulo vuodesta lähtien heikentänyt 60% eläkkeen 45%:eiin siitä mitä palkansaajat saavat nyt verrattuna vastaavan ammatin vuoden 1996 palkkoihin. Nämä menetykset lisääntyvät vuosittain ja ovat pysyviä tukia valtionvarain ministeriölle ja kasvattavat vakuutus yhtiöiden osakesalkkuja.  Tämän taitetun indeksin aikana eläkevarat ovat kasvaneet noin kymmenkertaiseksi rahamassaksi eläkevakuutusyhtiöiden raha- ja osakesalkkuihin.  
Näiden varojen osittainen purkaminen olisi elvytystä.

Helsingin Sanomat käsitteli 24. 11 nuorten eläkeuudistusta todeten sen vievän satoja euroja kolmekymppisten eläkkeistä elinaikakertoimen perusteella. Huomiota vaille jäi kuitenkin se tosiseikka, että taitettu indeksi on edelleen voimassa ja alkaa myös heti nakertaa elinaikakertoimen pienentämää eläkettä mahdollisesti juuri tällä nykyisellä 2, 5% :11a vuosittain.  Näin syntyykin kauhuskenaario nykynuorille.

Valitettavana piirteenä olen huomannut sen, että ne tahot jotka ovat osallistuneet tämän järjestelmän luomiseen ovat tämän vuosikymmenen aikana korottaneet reilusti omia vuositulojaan siten omalta osalta torjuneet luomansa järjestelmän tulevaisuuden ongelmat.  Viime eduskuntavaaleissa monet nykyisten hallituspuolueidenkin ehdokkaat peräänkuuluttivat taitetun indeksin poistamista, mutta unohtivat asian tultuaan kansanedustajiksi.

Taitetun indeksin käyttö on vakava asiajolla ei taata eläkejärjestelmän alkuperäistä tavoitetta olla palkan jatke jolla 60% voimalla pysytään muun yhteiskunnan elintasossa. Nuorten osalta elinaikakerroin ei enää mahdollista edes tätä tavoitetta ja mikäli taitettu indeksi pysyy voimassa tulee nuorten tilanne tästäkin heikkenemään.

Seppo Kanerva Kansanedustaja
vv 1996-2003